tiistai 4. huhtikuuta 2017

Hei mä feikkaan!


Just pari postausta sitten ihmettelin blogimaailman epärealistisuutta ja peräänkuulutin aitoutta. Jotta olisin mahdollisimman johdonmukainen, päätin tänään sitten vähän feikkailla. Toivottavasti tämä ei aiheuta suuremman luokan floppailua.

Minulla on melkein aina olohuoneen pöydällä kukkia. Ostan sen perinteisen perjantaipuskan ja se yleensä kestää noin viikon. Jos pöydällä ei ole kukkia, se on orvon näköinen. En lähtökohtaisesti pidä tekokukista. En osaa siihen oikeaa syytä sanoa, mutta ne vaan on niin feikkejä ja keräävät pölyä ja ovat muovisia jne. Toisaalta kun näen niitä muiden kodeissa, ne ovat minusta ihan ok, mutta omassa kodissa en niistä välitä. Sisustusintoilijasiskoni innoitti minut kerran hankkimaan yhden feikkikukan. Feikkimagnolian. Innostuin ehkä juuri tuosta siksi, etten ole saanut ostamiani magnolianoksia ikinä kukkimaan. Feikin kanssa ei ole tuota ongelmaa. Ja koska pidän siskoani jonkinlaisena sisustusguruna, ajattelin että feikkimagnolia voisi olla toimiva juttu.



En vaan silti oikein lämpene feikkikukalle, magnolia tai ei. Nyt otin sen esille, koska lomalle lähdön vuoksi en hankkinut normaalia perjantaipuskaa. Ja olohuoneen pöytä näyttää ilman kukkaa tosi alastomalta. Tottumiskysymys. Niinpä feikkimagnolia ehti päästä ihan kuviin asti. Lisäksi kokeilin pöydällä pienimuotoista asetelmaa. ByLassenin Kubus pääsi keittöstä lainatun marmorilevyn päälle ja viereen pari kirjaa.

Täytyy muuten myöntää, että minulla on hirveä kahvipöytäkirjahimo. Sellaiseksi ei voi kutsua tällä hetkellä luettavanani olevaa Suoliston salaisuus -kirjaa. Tai voisi senkin pöydälle laittaa. Puheenaiheet vaan voisivat sen myötä pyöriä ihan siinä itsessään. Tai no joo, taitaa ne ihan ilman kirjaakin jo siinä pyöriä, joten ehkä olen turhan kaino! :) Kerron tuosta kirjasta teille tarkemmin vähän myöhemmin. Siis se oikea kahvipöytkirjahimoni kohdistuu lähinnä kauniisiin design-opuksiin, joissa kerrotaan mm. Chanelista, Tom Fordista tai kauniista arkkitehtuurista. Sellaisia minä himoan tällä hetkellä ihan kauheasti!



Nyt en feikkaa, meinaan on ihan pakko taas lähteä Bean kanssa ulos. Hassua muuten, että olen aina menossa tai tulossa koiralenkiltä, jos siis olen kotona. Mutta niin se vaan on, koira rytmittää päivää ja lenkit ovat siinä tärkeässä osassa. Sitä paitsi yritän kovasti vielä ehtiä ulos ennen kuin viimeisetkin auringonsäteet on painuneet untenmaille. On se vaan ihme juttu, miten tuo valopallo taivaalla saa suunpielet kääntymään hetkessä ylöspäin! Kivaa viikon jatkoa!

No mitäpä raati sanoo tällaisesta feikkailusta? Itse en oikein vieläkään pysty iloitsemaan feikkikukasta, ei oo vaan mun juttu.

I got this fake magnolia against all my principles. Although I have tried to like it, I have decided that I don't, can't fake it after all.

Love, Kati

14 kommenttia

  1. Ihan hyvältähän tuo näyttää, mutta aito on aina aito :)
    Mukavaa iltaa Kati ❤️

    VastaaPoista
  2. Ei täälläkään lämmetä tekokukille... tosin oikeita en saa meillä menestymään. Se onkin mun tämän vuoden tavoite. Saada hommattua muutama viherkasvi ja pidettyä ne hengissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin jotkut tekokukat näyttää tosi aidoilta mut aito on aina aito.

      Poista
  3. Ei tämäkään rouva juuri tekokukista piittaa, vaikka niitä omassakin huushollissa vessassa onkin. Mutta itse aiheeseen:

    Ei minua feikkipostaukset haittaa yhtään, jos ne ovat tällaisia. Miksi haittaisi? Sinulla on postauksessa kauniit kuvat. Ja vaikka tekokukista ei tykkäisikään, kuka sanoo, että kuvissa pitää olla aitoja kukkia? Mitäs feikkaamista se lopulta on?

    Enemminkin olisin vielä postauksesta lukenut kukkaan ja asetelmaan liittyvän tarinan. Tai tarinan muusta aiheesta, johon kauniit kuvasi tekokukilla olisivat nivoutuneet soljuvasti mukaan :).

    VastaaPoista
  4. Tekokukat on kyllä aikalailla kehittyneet niiltä ajoilta, kun ainut vaihtoehto oli muoviset pelargoniat, jotka pahimmillaan oli vuosien varrella ikkunalla haalistuneita :).

    Aidot on tottakai aina aitoja, eikä niitä mikään voita, mutta jotenkin en vaan ole kukkakimpputyyppiä. Ne on kuitenkin vaan niin hetkellinen ilo. Kokonaan eri asia on kaikki, mitä voi luonnosta kerätä. Kesällä mulla onkin aina luonnonkukkia maljakossa, mutta nyt ei ole ollut vähään aikaan mitään. Tulppaanitkaan ei tänä vuonna jotenkaan jaksaneet sytyttää.

    Sensijaan ostin pienen feikkihortensian oksan. Se on mun mielestä nätti. Eikä ruskistu, eikä muutu veteläksi. Ja kaikki kun ei kuitenkaan voi oikeita kukkia allergioiden takia kotiin hankkia, niin mun mielestä vaan hienoa, että on vaihtoehtoja.

    Ja PS. Suolistokirja on niin hyvää asiaa, että sopii mun mielestä ihan mihin tahansa pöytään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon kans ihastellut feikkihortensioita. Mut nythän sulla on 50 tulppaania siellä ihastuttamassa! 🤗

      Poista
  5. Meillä oli vanhan kodin parvekkeella tekokukka (tai oikeastaan ruohopuska), mutta siinä ei yksinkertaisesti selvinnyt hengissä mikään elävä, niin kuuma paikka lasitettu parveke.

    Eli voi sitä joskus joustaa ja hankkia tekokukkia :)

    VastaaPoista
  6. Minäkään en oikein tykkää tekokukista, mutta silti omistan pari sellaista viherkasvina ;) Ja toisaalta ne nykyään näyttävät todella aidoilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erityisesti hortensiat ovat tekokukkina ihan kivoja!

      Poista
  7. Ei ole mun juttu myöskään,mutta meillä on keittiössä kaksi viherkasvia (muovia).Eivät ole yhtään hullummat,vaikka ei aidot ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että olet löytänyt kauniita tekokasveja 😍

      Poista

Kiitos kun tulit vierailulle blogiini. Jos haluat, voit jättää jäljen vierailustasi vaikka kommentoimalla tätä postausta. Toivon, että viihdyit täällä ja että tulet pian uudestaan!

-Kati

© Villa Valko Lifestyle sisustusblogiMaira Gall