lauantai 18. helmikuuta 2017

Viikon post scriptum


Tiedättekö, tämä viikko on ollut minulle tosi rankka. Ei siksi, että elämään olisi tullut jotain epämiellyttävää, vaan siksi, että olen elänyt yksinhuoltajasimulaatiossa. Mies lähti työmatkalle ja siksi olen pyörittänyt perheen arkea yksin. Ensimmäiseksi haluan todeta, että nostan hattua kaikille vanhemmille, jotka syystä tai toisesta pyörittävät lapsiperhearkea yksin! Tällä viikolla olen totisesti muistanut taas sen, miten ihanaa on saada jakaa elämää miehen kanssa, joka osallistuu arjen pyörittämiseen tasapuolisesti ja vastuuta ottaen. Iso kiitos minun miehelleni, joka tekee juuri niin.


Meillä lapset ovat isoja, joten kaikkea minun ei tarvitse edes yksin tehdä, vaan heistä on paljon apua kodin askareissa. Mutta koska olemme tehneet sen valinnan, että lapset saavat halunsa mukaan harrastaa paljon, on kuskaamiseen ja aikataulujen organisointiin kulunut minulta yllättävän paljon aikaa. Auto on lähtenyt pihasta joka ilta monen monituista kertaa ja kaupassa olen piipahtanut vähän väliä. Maito kun on aina meiltä loppu.


Ainoa asia, josta olen tinkinyt, on omat harrastukset eli yhtään salituntia en tähän viikkoon ole saanut mahdutettua ja Bean lenkit ovat jääneet normaalia lyhyemmiksi. Toisaalta iltaisin lasten mentyä nukkumaan, olen nauttinut kaukosäätimen herruudesta ja katsonut Downton Abbeyn jaksoja jo vaikka kuinka monetta kertaa ja muutenkin valinnut katsottavakseni itseä miellyttäviä ohjelmia, kuten romanttisia komedioita tai sisustusohjelmia. Ehkä olen katsonut vähän tavallista enemmän telkkaria iltaisin, kun minua on myös valvotuttanut normaalia enemmän. Huomaan, että mieheni on minulle kumppanin lisäksi sellainen turvan tuoja ja rauhoittaja ja hänen kotona ollessaan olen rennompi. Ilman häntä voisin ehkä olla taipuvaisempi stressaamaan enemmän.


Tänä aamuna otin superrennosti. Nukuin pitkään, joka ei ole teinien kanssa ongelma, sillä hehän nukkuisivat vaikka koko päivän. Panostin terveelliseen aamiaiseen, johon kuului iso lautasellinen pilkottuja hedelmiä, munia, leipää ja sitruunavettä. Arkiaamuina syön usein luonnonjugurttia ja marjoja tai hedelmiä. Päälle ripottelen mustikkarouhetta. Söin sitä myös tänään, koska se tuntuu niin hyvältä ja terveelliseltä aamiaiselta.


Lisäksi minulla on tapana juoda aamuisin sitruunavettä. Sen on sanottu vilkastuttavan aineenvaihduntaa. Vähän tuo sitruunavesi vaatii tottumista, mutta minusta se on tosi raikasta. Jotkut tekevät sen kehonlämpöiseen veteen, jolloin sen kai pitäisi olla tehokkainta, mutta minä teen sen kylmään veteen, jotta se olisi mahdollisimman raikasta aamulla nautittavaksi, sellainen pirtsakka herätysjuoma! Sitrunaveteen puristan siis puolikkaan luomusitruunan ja sen lisäksi vettä. Jotku laittavat mukaan ripauksen suolaa, mutta sen jätän usein pois erityisesti jos laitan sen ripauksen keitetyn munan päälle samana aamuna.


Nyt alkaa viikko olla jo lopuillaan ja maanataina pääsemmekin taas takaisin normaaliin päiväjärjestykseen, kun mieheni tulee takaisin kotiin. Lisäksi nautin suunnattomasti siitä, että lapsilla on nyt hiihtoloma. Aamun kiire on poissa ja illalla ei lähdetä harrastuskuskailuihin. Ihanan rentoa! :)

Miten sinulla on viikko sujunut? Aurinkoista lauantaipäivää!

I've had trial week of being a single mom while my husband has been away. My God I'm happy to welcome him back on Monday as he really is my rock and takes so much responsibility of the running of our household that I am more grateful for than ever!

Love, Kati

10 kommenttia

  1. Olen huomannut saman kuin sinä, mieheni ollessa työmatkoilla. Hienoa, että voi arjen rutiinit jakaa jonkun kanssa. Aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin totta, näin kun saa välillä kokeilla yksin oloa, niin osaa taas yhdessä tekemistä arvostaa!

      Poista
  2. Sama huomattu täälläkin. Kyllä miehestä on iso apu arjen pyörittämisessä.
    Rentoa viikonloppua Kati ❤️

    VastaaPoista
  3. Meillä mies on ollut enempi pois kuin kotina...kiitos työnsä. Eli olen AINA pyörittänyt kotisirkuksen pääsääntöisesti yksin. Lapset on oppinut pienestä pitäen osallistumaan kotihommiin ja minusta olisi vaikka tämän kylän taksikuskiksi...sen verran hyvin osaan paikat ja parhaimmat reitit tiettyyn kellonaikaan ;)
    Ja sitten kun mies on paikalla, meinaa koko pakka hajota, kun hän haluaa auttaa :D Eli puolensa kummassakin tapauksessa :)
    Mukavaa viikonlopun loppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iso respecti. Ei meinaan ole helppoa, vaikka uskon, että kaikkeen rutinoituu, kun tarpeeksi harjoittelee...ja juu olen minäkin organisoidumpi kun mies on poissa, jännä ilmiö...

      Poista
  4. Minä olen ollut tämän viikon talvilomalla ja viikko on mennyt tosi nopeasti. Huomenna pitää palata jo työmalle. Viikkooni on mahtunut kotoilun lisäksi kylpyläreissu Naantaliin ystävän kanssa, bonuslapsen vanhojen tanssit sekä blinibuffee blogiystäväni kanssa. Tänään aion ajella vielä tapaamaan äitiäni ♥ Aika monipuolinen viikko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa niin hyvältä ja rennolta, niin kuin lomalla pitääkin! :)

      Poista
  5. Onpas sinulle ollut rankka viikkoa takana. Yksinhuoltajana ei varmaan tule kyllä pulaa tekemisistä. Halaus Kati ♥ ja onneksi mies vain viikon poissa arjesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis onneksi oli vain väliaikaista! Nyt on jo palattu normaaliin päiväjärjestykeen ja kumppani arjen pyörittämiseen on tullut takaisin. :)

      Poista

Kiitos kun tulit vierailulle blogiini. Jos haluat, voit jättää jäljen vierailustasi vaikka kommentoimalla tätä postausta. Toivon, että viihdyit täällä ja että tulet pian uudestaan!

-Kati

© Villa Valko Lifestyle sisustusblogiMaira Gall