Hyvää huomenta! Olemme tyttären kanssa kaksin tänä viikonloppuna kun miesväki suuntasi koripalloturnaukseen. Ihanan hiljaista! Tällainen hetki on oiva paikka nauttia aamiaista vuoteessa, herätä hitaasti ja lukea sisustuslehtiä. Viikonloput ne vaan on ihmisen parasta aikaa!  


Päivän ohjelma on muutenkin rakennettu tänään sellaisten asioiden ympärille, joista ainakin minä kovasti nautin. Ja tietenkin ehkä itselle se pääasia on oman ihanan teinityttären seura. Teinit kun ovat ailahtelevaista porukkaa ja välillä ainakaan minun seurani ei häntä tahdo kiinnostaa kovinkaan paljon, mutta toisena hetkenä taas äiti on maailman paras!

Kasvamista on tämä äitiyskin. Ja voi tätä luopumisen tuskaa! Kun lapset olivat pieniä, iloitsin heidän kasvustaan ja kehityksestään. Oli ihana nähdä, miten he pikkuhiljaa oppivat itse tekemään asioita. Nyt kun itsenäistyminen on tosissaan käynnissä ja irtiotto täältä turvallisesta lapsuudenkodista on vain muutaman vuoden päässä, alkaa minun päätäni kylmätä. Minun tyttäreni on viisas, järkevä, sosiaalinen ja kaikin puolin ihana. Olen hänestä todella ylpeä. Mutta äitinä aina toivon tietenkin, että kova maailma kohtelisi häntä helläkätisesti.  Että hän löytäisi tasapainon ja onnen, josta voisi ammentaa onnellisen elämän itselleen. 


Äitinä tuo itsenäistymisen tilan antaminen on välillä niin vaikeaa. Haluaisin neuvoa, opastaa ja ohjata. Ja niin minun pitääkin. Mutta pitää myös antaa tilaa itse oivaltamiseen ja oman tien löytämiseen. En voi ikuisesti kulkea rinnalla, vaan omien siipien on kannettava. Silti se on minulle vaikeaa. Eikä tähän meitä äitejä kukaan valmenna. Pikkulapsi saattaa jopa tuntua äidistä välillä vaativalta ja raskaalta, kun hän jatkuvasti roikkuu helmassa kiinni ja vaatii huomiota.  Saa ja pitää sylitellä, herätä öisin rauhoittelemaan, auttaa syömisessä, kengännauhojen solmimisessa ja pienten pulleiden sormien pujottamisessa sormikkaisiin. Ihan kuin yön yli hän onkin iso tyttö tai poika, joka haluaa omaa tilaa eikä toivo sinua liian lähelle neuvomaan. Hän haluaa itse nähdä ja kokea maailman. Hän haluaa oppia näkemään sen omalla tavallaan. Muodostaa oman näkemyksensä siitä. Ja minun on uskottava, että hän pärjää ja että hän osaa itse löytää isosta maailmasta ne asiat, jotka tekevät hänet onnelliseksi.


Tänään kuitenkin lähdemme hänen kanssaan ostamaan balettitossuja ja shoppailemme ehkä jotain muutakin, sekä nautimme ihanasta lounaasta. Sitä ennen täytyy kuitenkin siivota tämä talo, joten ei kun hihat heilumaan!

Ihanaa lauantaita sinulle!

I had some breakfast in bed this morning and now we're off the Helsinki to buy some ballet shoes for my daughter. Have a great Saturday!

Love, Kati