sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Ystäväkirja



Jaahas, se on kuulkaa viimeinen lomapäivä tänään. Liian nopeasti meni tämäkin loma ohitse, mutta täytyy sanoa, että se oli hyvinkin tarpeellinen ja rentouttava. Huomenna on mukava palata töihin akut ladattuina. Kaiken kruunaa tuo ihana talvinen sää, josta olemme viime päivät saaneet täällä etelässäkin nauttia. 

En ole pitkään aikaan ehtinyt vastaamaan yhteenkään haasteeseen, vaikka kovasti näistä pidänkin. Sain Outi's Life -blogista tämän kivan ystäväkirjahaasteen. Tykkäsin lapsena kovasti ystäväkirjoista, joihin keräsin ahkerasti vastauksia. Hauskin vastaus taisi olla se, kun isäni oli vastannut ystäväkirjaani, että hän halusi tulla isona isoksi. Meidän lasten mielestä se oli ihan kauhean hupaisiaa, sillä olihan hän jo silloin meidän silmissämme iso.


Tässä minun blogiystäväkirjani.

1. Perheeseeni kuulu

Meidän perheeseen kuuluu minun ja aviomieheni lisäksi 13-vuotias tytär ja 10-vuotiaat kaksospojat sekä kääpiövillakoira Bea.



2. Harrastukset

Harrastan tämän bloggaamisen lisäksi liikuntaa. Salijutuista suosikkini on Body Pump. Se on ohjattu salitreeni, joka on hyvin tehokas ja siinä käydään kaikki lihasryhmät tehokkaasti läpi. Ja ohjaaja potkii tekemään liikkeet tehokkaasti, joten tunnin jalkeen tietää jumpanneensa! Lisäksi lenkkeilen koiran kanssa monta kertaa viikossa. Harrastukseksi ehkä voisi myös kutsua viestinnän opintoja, joihin minulla kuluu yhdestä kolmeen iltaa viikossa.



3. Rakastan...

Toki rakastan perhettäni ja monia minulle läheisiä ihmisiä, mutta arjessa rakastan ulkoilua koiran kanssa, siivottua kotia, hyvää ruokaa, leipomista ja kaikkea kaunista.



4. Inhoan..

....ajattelemattomia ihmisiä! Uskon, että ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä, mutta ajattelemattomat ihmiset usein loukkaavat toisia ymmärtämättä mitä sanovat tai tekevät. Uskon, että monet näistä henkilöistä eivät ole oppineet empatian jaloa taitoa. Mielestäni se on yksi tärkeimmistä taidoista, joita voimme lapsillemme opettaa. Epäempaattinen ihminen ei ole ihminen, vaan kone!

Arkisemmalla tasolla inhoan pyykkäämistä. Meillä on aina pyykkiä hirveät kasat ja koska pyykkääminen ei ole iloni, kasat sulavat liian hitaasti. Onneksi mieheni ei karsasta pyykkikonetta, joten hän tekee sitä meillä jopa minua enemmän. Hassua on se, että kun kaikki korit ovat tyhjiä (harvoin), on tunne sanoinkuvaamattoman ihana ja reipas. Luulisi tuon tunteen innostavan pyykkäämään.



5. Paras lukemani kirja

Kääk! Täytyy myöntää, etten ole pitkään aikaan lukenut mitään kirjaa ja sellaisen maata järisyttävän kirjan lukemisesta on kulunut vuosia. Tällä hetkellä luen P.D. Jamesin Syystanssiasia.

Minä pidän englantilaisista pukudraamoista. Uusin suosikki on Downton Abbey. Se on niin huippuhyvä, että melkein ansaitsisi oman postauksen. Tulen olemaan hyvin surullinen ensi viikolla, kun siitä tulee SE VIIMEINEN JAKSO ikinä!

Toinen suosikkini on Jane Austinin Ylpeys ja ennakkoluulo. Tuo P.D. Jamesin Syystanssiaiset on ikään kuin jatko-osa Jane Austinin Ylpeys ja ennakkoluulo -kirjalle. Syystanssiaiset sijoittuu Pemberleyn kartanoon, jossa Elisabeth ja Darcy asuvat lastensa kanssa. Olen vasta alkumetreillä, mutta kirja on temmannut minut hyvin mukaansa. Ei se maata järisytä, mutta tällaiselle pukudraamafanaatikolle se on oivaa viihdettä.


6. Haluaisin isona olla...
..viisas ja terve. Haluaisin nauttia elämästä ja arkisista asioisa. Haluaisin, että sydämessäni on rauha.



7. Paras TV-sarja

No se Downton Abbey tulikin jo mainittua. Ja Ylepys ja ennakkoluulo. Jos bloggaaminen on vienyt jostain aikaa, on se TV:n katselu. Katson nykyään paljon vähemmän televisiota kuin aiemmin. Seuraan vain harvoja TV-sarjoja. Niistä suosikkini tällä hetkellä on Good Wife. Mieheni tykkää seurata sarjoja ja välillä aloitan hänen kanssaan katsomaan jotain, kunnes huomaan kiinnostukseni lopahtavan parin jakson jälkeen. Mentalist on siitä kiva, kun sitä ei tarvitse joka viikko katsoa, vaan voi katsoa jakson sieltä ja jakson täältä.



8. Lempiruokasi

Jos tätä mitattaisiin sillä, että mitä syön useimmin, olisi se Tulistunut Lohi Caesar -salaatti. Sitä tulee syötyä lounaaksi todella usein. Lisäksi tykkään sushista ja tietty pizza on hyvää ja mun oman äidin tekemät lihapullat. Aika stereotyyppistä, mutta niin se vaan on. Joskun nuorempana tykkäsin hampurilaisista, mutten pidä niistä enää. Ne maistuvat kumiselle ja ovat joka kerta pettymys. Jos kysyttäisiin lempiravintolaa, olisi se varmaankin Farang Helsingissä.



9. Haaveilija vai realisti?

Ehkä olen sellainen haaveileva realisti. Tykkään haaveilla paljonkin, mutten vietä hirveästi aikaa sellaisten haaveiden parissa, joita minun on mahdoton koskaan toteuttaa. Haaveilenkin siis asioista, jotka uskon, että minulla on joskus tulevaisuudessa ehkä mahdollisuus toteuttaa.



10. Toivoisin että..

Toiveita minulla on paljonkin. Tämän hetken toiveet omassa elämässä liittyvät uraan ja koulutukseen. Haluan kehittyä työssäni ja kouluttautuminen antaa siihen hyvät mahdollisuudet.

Toivon, että lapseni olisivat onnellisia. Heillä on mielestäni kaikki edellytykset onnellisuuteen, mutta toivon myös, että he osaavat huonompana hetkenä laskea onnentähtiään ja nauttia asioista, jotka ovat hyvin. Nuorten elämä on aika rankkaa nykyään ja paineita tulee monesta suunnasta. Toivoisin, että lapset osaisivat arvostaa itseään sellaisena kuin ovat, sellaisina kuin minä heitä rakastan.

Ihanaa, jos jaksoit lukea tänne asti. Tämä haaste on lähtöisin Napsahduksia-blogista ja nyt se lähtee seuraaviin blogeihin:

Mansikkatilan mailla, Minäkö keski-ikäinen? ja Arjen helmiä.

Iloista sunnuntaipäivää!

Today is the last day of my Christmas Holiday. Tomorrow it's back to work. It's been great while it lasted!

Love, Kati

26 kommenttia

  1. Todella kivat ja pohditut vastaukset Kati. Kutosen ja ysin voisin ainakin kopioida ihan sellaisenaan. Mikäpä tosiaan olis hienompaa kuin olla sitten joskus isona viisas ja terve, jolla on sydämessään sisäinen rauha. Alkoi ihan kuulostaa siltä, ettei tää vanheneminen sittenkään ole hullumpaa, vaikka just nyt (kun perheen pienin aloittaa maanantaina armeijan..) tuntuu siltä, että aika kuluu ihan liian äkkiä ja me ollaan täällä vaan hetki. Kääk.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huii! Kyllähän tuo hetki, kun nuorin astuu armeijan leipiin, on äidille aikamoinen momentti. Tullaan me vaan vanhoiksi ja viisaiksi. Elämä kantaa ja opettaa. Vanheneminen myös vapauttaa jonkin verran, nautitaan siitä. :)

      Poista
  2. Olipas haiska postaus! Nuo ystäväkirjat muistan hyvin lapsuudestani ja nykyäänkin tuolla päiväkodissa aina silloin tällöin saan kirjoittaa jonkun lapsen ystäväkirjaan! Siksi olen ottanut tarrakuvatkin itsestäni kun meillä on valokuvaus! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis hauska...nää nakkisormet taas kirjoitti väärin!

      Poista
    2. Oi kun kivaa, että pääset nykyäänkin kirjoittelemaan ystäväkirjoihin. :)

      Poista
  3. Kiitos kun otit haasteen vastaan. Itseasiassa ensimmäisen ystäväkirjahaasteen laittoi eteenpäin juurikin Tiia Minäkö keski-ikäinen blogista. Näin on tämäkin haaste kierrellyt jo vuoden. Ihania vastauksia oli sinullakin, haaveilevalla realistilla ♡♡♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin nämä haasteet kiertää ja onhan ne ihania. :)

      Poista
  4. Kiitos haasteesta! Toteutan tämän mielelläni mahdollisimman pian. Sinun ystäväkirjan vastauksia oli kiva lukea.

    VastaaPoista
  5. Ihana postaus. Kauniit kuvat ja viisaita vastauksia. Ihmisten ajattelemattomuus on ikävää. Empatian puute on aikamme vitsaus.
    Nuo Sarjaton -mukit ovat uusin ihastukseni. Sain yhden vaalean joululahjaksi ja siitä nautittu aamukahvi antaa lempeän lähdön päivään :). Onnellista tätä vuotta!

    VastaaPoista
  6. Kiva postaus!
    Minullakin oli noita ystäväkirjoja ja joku taitaa olla vielä tallessakin.
    Ihanaa alkavaa vuotta♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Ihanaa, että sinulla on vielä ystäväkirjoja tallella, niitä on kiva lueskellä. :)

      Poista
  7. Kiitos. Olipa hauska "tutustua". Voi tuota sun koiruutta. Villakoirastasi tuli niin mieleen meidän koiravainaa, kääpiovillakoira Laku.

    VastaaPoista
  8. Mukava tunnelma tässä haasteessa, vastauksissasi. Luin kaiken tarkasti ja loppuun asti :)
    Minäkin tykkään pukuloistosta ja menneen ajan kuvauksista. Niissä on jotain niin inspiroivaa.

    Oikein hyvää alkanutta vuotta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiito. Kiva jos tykkäsit. Hyvää vuoden alkua!

      Poista
  9. Kiitos Kati haasteesta!<3 Mulla on nyt tässä sellainen pulma, että monessa kohdassa ajattelin, että sanoit just niin kuin mä ajattelen!:) No, otan haasteen joka tapaukessa mielelläni vastaan ja katsotaan sitten, tuleeko ihan identtiset vai miten.;D
    Mukavaa töihin paluuta!<3 Mulla meinaa ihan vai vähän ahdistaa tää ylösalaisin käännetty rytmi. Pojat on onneksi jo nukkumassa (ei varmaan unessa)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä sinun kynästäsi aina jotain uudenlaista tulee, se on varma. Yksi aamu takana, yksi jäljellä ja sit taas voi nukkua pitkään. :)

      Poista
  10. Ihana postaus ja niin mukavia vastauksia ja miten moneen samaistun. mm. Ylpeys ja ennakkoluulo on pukudraama kirjoista parhain ja toki sarja ja Colin Firth! Downton Abbey aah. Sitten nuo sinun mukit. <3

    Kiitos Kati haasteesta ja niin hassu juttu, perustin ystäväkirjahaasteen kesäkuussa ja kysymykset olivat hieman erilaisia silloin. :) Oikein ihanaa uutta vuotta ja toivottavasti pian saamme taasen ilon tavata. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin tämäkin haaste on pyörähtänyt ympäri. Kivs haaste mielestäni. Ja Colin Firth <3.
      Olisipa kiva taas nähdä. Pitäisikö järkätä jokin epämuodollisempi nelkytplussalaisten kahvitteluhetki jossain vaiheessa?

      Poista
  11. Kiva postaus, kun saa tutustua vähän paremmin sinuun :) Aina en ehdi postauksia lukea, mutta tämän kyllä luin. Monessa kohtaa ajatukset kyllä kohtaavat. Ensimmäinen ajatukseni oli, kun näin kuvat, että olit napannut tämän vuoden Pantone-väristä vaarin - vaaleanpunainen! Niin kauniisti kuvissasi tuo sävy toistuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oletpa tarkka! :) Kyllähän mä vähän niitä Pantone-värejä tässä mietin kun niitä kuvia, joissa sitä pn, sattui olemasn plakkarissa iso pino. Olen kai ollut vähän aikaani edellä tässä vaaleanpunaishimossani. :)

      Poista
  12. Voisin vastata moneen kysymykseen aika lailla samanlailla :). Aikuisillekin on olemassa oma ystäväkirja, kuulemma. Mutta luulenpa, ettei kenelläkään olisi aikaa sellaiseen kirjoitella, jos pyytäisi. Mutta onneksi täällä blogistaniassa kiertää kivoja haasteita ja niihin tartutaan monesti ilolla. Näin oppii bloggaajasta paljon uusia kivoja juttuja.

    Ihanaa kirpakkaa pakkasviikkoa <3

    VastaaPoista

Kiitos kun tulit vierailulle blogiini. Jos haluat, voit jättää jäljen vierailustasi vaikka kommentoimalla tätä postausta. Toivon, että viihdyit täällä ja että tulet pian uudestaan!

-Kati

© Villa Valko Lifestyle sisustusblogiMaira Gall