Me 70-luvun lapset muistamme, miten lasten vaatteita sai silloin vain sinisinä, punaisina, ruskeina ja keltaisina. Tai ainakin näin minä muistan. Minulle ja siskolleni ostettiin usein samanlaisia vaatteita, toiselle punaiset ja toiselle jonkin toisen väriset. Vaaleanpunaisia vaatteita meillä ei ollut kuin vasta joskus lähempänä kymmenen vuoden ikää. Ei niitä kai ollut edes kaupoissa tarjolla.

Minä halusin aina pitää punaisia vaatteita ja siskoni joutui sitten pienempänä usein pitämään niitä sinisiä, poikien värisiä vaatteita, kuten me tapasimme sanoa. Tästä minulle on vähän jäänyt sellainen päähänpinttymä, että sininen on poikien väri. Eihän se sitä oikeasti ole ja pidän itsekin sinisestä tosi paljon vaatteissa ja enenevässä määrin myös sisustuksessa, mutta minkä lapsena oppii niin.....

Niinpä meillä katettiin isänpäiväaamiaisen poikien värisenä, eli sinisenä. 


 

Täytyy vielä mainita, että vaikka olinkin hieman tyrannimainen isosisko vaatevalintojen suhteen, ei siskoni ole tainnut siitä sen suurempia traumoja saada. Perhe on niin.♥ 

Oikein ihanaa isänpäivää kaikille!

We're celebrating Father's Day today and our breakfast was full of blue.

Love, Kati