torstai 24. syyskuuta 2015

Elämäntapamietteitä


Kylläpä ne illat ovat jo pimeitä ja puutkin alkavat kellastua ihan kunnolla. Syksy on tällä. Bean kanssa kävimme iltalenkillä tänään vähän myöhempään kun odottelimme sateen loppumista. Pimeys ei vielä haittaa, joten ihan mielelläni kävelin vähän pidemmän lenkin. Ilma oli ihanan raikasta sateen jälkeen!

Kyllä tuohon lenkkeilyyn oikeasti vähän koukuttuu ja jos ulkoilu jää joinain viikkoina jostain syystä vähemmälle, kaipaan lenkkeilyä ihan tosissani. Jotenkin tuntuu, että raikkaaseen ulkoilmaan on ihan pakko päästä ja jos en pääse, tuntuu se pään särkynä ja väsymyksenä.



Nämä kuvat eivät tosin liity ulkoiluun mitenkään, vaikka ovatkin tällaisia hyvän mielen kuvia. Vietimme siskoni poikien synttäreitä muutama viikko sitten ja nämä kuvat ovat sieltä. Kuten olen aiemminkin kertonut, siskoni on innokas sisustaja ja myös leipomisessa hän on taitava. Kaikki synttäriherkut olivat siis aivan ihania ja muutenkin juhlat olivat oiken mukavat. 





Liikunta on minulla jäänyt kevään elämäntapojen kohennuksen jälkeen vahvasti osaksi jokapäiväistä elämää. Ruokavaliossakin on yritystä, ainakin välillä, mutten ole ihan yhtä tiukkaan diettiin päässyt kuin keväällä. Toisaalta minulla on tällä hetkellä aika hyvä olo, joten en ole halunnut ottaa liikaa stressiä syömisistä. Pääasia on, että pysyn erossa herkuista ja syön terveellisesti.

Haasteena liikunnan suhteen tällä hetkellä on krooninen aikapula. Kun on töitä ja koulua ja lasten harrastuksia ja koira, täytyy liikunnalle yrittää välillä oikein raivata aikaa. Välillä yhdistän kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja käyn lenkillä silloin, kun vien lapset harrastuksiin ja joudun muutenkin odottelemaan tunnin tai pari tanssi- tai jalkapallotreenien päättymistä. Ja vähintään kerran viikossa, mieluummin kaksi, käyn ohjatussa body pumpissa tai muussa vastaavassa. Siitä nautin todella paljon!

Ehdittekö muuten te lukijat liikkumaan niin paljon kuin haluaisitte?

These pictures are from my nephew's birthday party a few weeks ago.

Love, Kati

15 kommenttia

  1. Pyöräolen työmatkat ja tykkään kävelylenkeistä. Täytyy kyllä sanoa, että teen näitä juttuja vain työaikana, muuten olen laiska kuin lahna :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Outi, olet kyllä niin ihana! Mun täytyy sanoa, että ehkä minäkin olin vähän lahnamainen ennen, mutta totisesti olen muuttanut tapojani, enkä usko että paluuta entiseen on. Olo on parempi näin ja se potkii minut liikkeelle. :)

      Poista
  2. Haluaisin liikkua huomattavasti enemmän, mutta oman liikunta-ajan nipistäminen on todella hankalaa. Työmatkojen hyötyliikunta ei onnistu kun työmatka yhteen suuntaan liki 40 km.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä. 25 km työmatka on liian pitkä tai toki se mahdollista olisi, mutta kyllähän pitäisi aamuisin lähteä toooosi aikaisin! :)

      Poista
  3. Tunnistan hyvin tuon tunteesi ajan riittämättömyydestä. Alkuun kannattaa käyttää luovaa mielikuvitusta hetkien raivaamiseen. Itse otin käyttöön muun muassa juuri tuon saman kuin sinäkin; tajusin, että on hölmöä seistä tunnin ajan odottamassa lasten harkkojen päättymistä - ajan voi käyttää paremminkin, ja lähdin juoksulenkeille (ja tulin aina yltäpäätä hiessä ja naama punaisena hakemaan lapsia, mikä näky, heh...).

    Kun löytää liikkumisen ilon ja saa siitä itselleen viikottaisen tavan, siitä alkaa tulla rutiini. Jos liikkumiseen ei ole vielä rutinoitunut eikä saa siitä iloa, on helppo jäädä sohvan pohjalle - varsinkin jos ulkona on jo pimeää ja tihkuttaa vettä...

    Olen huomannut, että rutinoitumisen jälkeen kiireisinä viikkoina sitä suorastaan raivaa itselleen hetken liikkumiseen. Usko pois. Pää ei kestä, jos ei saa liikkua. Itse tingin aikaa kodista - vaikka pyykinpesemisestä, tiskaamisesta tai imuroimisesta, jotta pääsen liikkumaan.

    Toki myös helpottaa, kun lapset eivät ole enää pikkulapsivaiheessa ja pärjäävät hetken omillaan. Pienten lasten kanssa tämä(kään) ei ole yhtä helppoa.

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, miten tuosta vastauksestani tuli noin pitkä? Taisi olla alitajuntaisesti yksi lempiaiheistani ;)...

      Poista
    2. Huomaan tuon saman, että kun on tiettyyn liikunnan määrään rutinoitunut, kyllä sitä aikaa tulee raivattua. Meillä on koira, joten jos en muuta tee, niin käyn pitkän kävelylenkin karvakaverin kanssa. :)

      Poista
  4. Itse olen kanssa raitisilmariippuvainen ja ahdistun heti, jos jostain syystä en pääsekään töitten jälkeen ulos.
    Toukokuun alusta lokakuun loppuun tulee ulkoiltua golfkentällä ja joka syksy on edessä sellanen välikausiahdistus, kun kenttä menee kiinni ja monen tunnin mittaiset ulkoilut väliin. Sitä kun ei millään huvita kävellä neljää tuntia muuten vaan :). Pelin lomassa se tulee ihan huomaamatta.
    Mutta tää ulkoiluun käytetty aika on kaikki pois kotoa, joka aina syksyisin näkyy joka paikkaan kertyneinä kasoina, joita tässä nyt sitten hartiavoimin koitetaan raivata. Jonkunsortin liikuntaa sekin, mutta mun pitäis potkia itseni salille tai pumppiin, koska haluaisin itselleni takaisin ne hyvät lihakset, jotka mulla oli ennenkuin jäätynyt olkapää pilasi 2,5 vuotta elämästä ja sitä myöten jäi kaikenlainen lihaskuntoreeni.

    Vähänkin on paremmin kuin ei mitään, joten ei ressiä Kati <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on töissä sellainen hyvä insentiivi että kun liikkuu neljä tuntia viikossa, saa tietyn ajan jälkeen palkinnon. Tuohon neljään pääsen kyllä melkein joka viikko, joskus viiteenkin, joka on musta ihan ookoo. :)

      Poista
  5. Valitettavasti en ehdi liikkumaan niin paljon kuin haluaisin! Aika ei vain yksinkertaisesti riitä eikä kyllä voimatkaan! Sen verran hektistä arki on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunhan mini tuosta vähän kasvaa, on sinullakin enemmän aikaa omaan liikuntaan. :)

      Poista
  6. Päivittäin tulee lenkkeiltyä koiran kanssa, mutta tarkoitus olisi alkaa käymään ainakin kerran viikossa jossain jumpassa tai bodypumpissa. Helpommin sanottu kuin tehty, sillä vuorotyö vie oman veronsa.
    Kahvakuulaa olen innostunut heiluttamaan kotona ja sitä voi onneksi tehdä milloin vain :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tykkään bodypumpista. En pääse usein kuin kerran viikossa, mutta sekin on hyvä. Muut liikunnat on sitten aikatauluttomia koiralenkkejä yms :)

      Poista
  7. Tuo aika on kyllä kumma juttu! Taas on perjantai ja syyskuu vetelee viimeisiään. Mukavaa syyskuun viimeistä viikonloppua! :)

    VastaaPoista

Kiitos kun tulit vierailulle blogiini. Jos haluat, voit jättää jäljen vierailustasi vaikka kommentoimalla tätä postausta. Toivon, että viihdyit täällä ja että tulet pian uudestaan!

-Kati

© Villa Valko Lifestyle sisustusblogiMaira Gall