Tänään on Runebergin päivä.  Paitsi että ne tortut ovat mielettömän herkullisia, on tänään myös mieheni syntymäpäivä.  Juhlimme sitä pienesti perheen kesken ja tottakai torttujen kera. Herra Runebergillähän on sellainen maine, että hän oli kovin puhelias. Mieheni on aika tavallinen suomalainen mies, eikä ole syntymäpäivästään huolimatta mitenkään kova juttelemaan, ja se sitten jotenkin jaksaa huvittaa minua aina vaan vuodesta toiseen. Tiedän, minulla on huono huumorintaju, ei voi mitään. :) 

Näin Runeberg runoili rakkaudesta:

Nuhdellen tytärtään äiti virkki:
Kerran vaiko kaksi oon sinuu jo
Rakkaudestais varoittanunna,
Kuiten nään nyt turhin lausuneeni.
Tyttö virkki hälle vastineeksi:
Ellys, äiti kulta, kolkko olko:
Jos pojasta minne sulkeuisin,
Sais se sinne auringon säteissä;
Jospa taas pakoon ma juoksisinkin,
Kuulisin sen kaipuun tuulosissa;
Korvain jos ma sulkisin ja silmäin,
Syömmessäinpä vaan hypähteleisi.
 Ur den nyligen utkomna: Runoelmia Joh. Ludv. Runebergiltä.
Suomentanut A. Oksanen.

Vaikka tänään meillä oli pienet juhlat torttuineen päivineen, en ehtinyt kaivaa kameraa esiin, joten runeberginpäivän kunniaksi saatte nyt tyytyä kynttiläkuvaan.

Mukavaa illan jatkoa!  Huomenna on perjantai! Ihanaaaaaaaaaaaaaaa!

-Kati