Sydämellinen kiitos kaikista ihanista kommenteista taas edelliseen postaukseen. Ne lämmittävät sydäntä erityisen paljon.  Olette kyllä aivan mahtavia! <3

Keskellä Suomen talvea meidän kotiin tupsahti pala etelää oliivipuun muodossa. Olenkin monissa blogeissa ihastellut näitä aiemmin, mutta tämä on meidän kodin ensimmäinen oliivipuu.  Törmäsin siihen sattumalta Plantagenissa ja niin se tuli meille lämmittämään jos ei muuta niin ainakin mieltä.  


Yllätyksekseni sille olikin tosi vaikea löytää hyvää paikkaa.  Koska se on aika korkea, se näytti hoopolta lipaston päällä ja olohuoneen nurkassa se törrötti liian korkeana jalkalampun vieressä.


Lopulta se löysi paikkansa takan vierestä ja varmuuden vuoksi nostin sen pikkuisen jakkaran päälle siitä syystä, että meillä usein avataan olohuoneen ovea Bealle ja ajattelin että sieltä saattaa tulla lattiaa pitkin liikaa vetoa, josta oliivipuu tuskin tykkää.

Ohjeessa luki, ettei oliivipuu tarvitse jatkuvaa kastelua ja että sen saa antaa kuivahtaa kastelujen välillä. Tuo kuullosti todella hyvältä kun satun olemaan vähän sellainen satunnaisesti kukkia kastelevaa tyyppiä.  Miten on, onko teillä oliivipuusta kokemusta omaavilla joitain hoitovinkkejä?

Kivaa viikon jatkoa!

- Kati

---------------------------------------------------------------

A piece of the South

This is one of those "my first" -moments. I have my first olive tree.  It's bringing a touch of the warm Southern life to cold February of Finland.

Have a nice week!

- Kati