Kylläpä se kesä on mennyt kauaksi täältä Suomesta kun ilmat ei lämpene millään.  Eilen oli pientä toivon kipinää kun aurinko paistoi ja mittari kipusi kahteen kymppiin.  Tänään on ollut taas pudotus tähän viime aikojen normaaliin eli sataa sataa ropisee.


En tiedä, johtuuko kylmästä sadeilmasta, mutta olen viime päivinä mietiskellyt ulkotakan hankkimista pihallemme.  Toki hankintoja taloon ja pihallekin on monia ennen kuin tähän ulkotakka-ajatukseen pääsen käsiksi, mutta saahan sitä toki haaveilla....


Oikeastaan idea tuli päähäni kun luin englantilaista Living Etc. -sisustuslehtä, jossa mainittiin rautaisesta ulos tarkoitetusta kaminasta ja hintakin oli siinä 100 euron paikkeilla.  Eihän tuo mahdoton ajatus siis ole, vaikka ensi kesäksi.

Kuva ei liity takkajuttuun, mutta oli muuten niin tunnelmallinen, että päätin sen teille jakaa.

Lämpimin terveisin, Kati

 <a href="https://plus.google.com/100607572453500476710" rel="publisher">Google+</a>

Mietin bloggaamisen aloittamista jo pari vuotta sitten kun aloimme rakentamaan tätä taloa.  En kuitenkaan jaksanut innostua putkenpätkistä ja betonivaluista niin paljon, että olisin niistä lähtenyt bloggailemaan.  Edelleenkään en jaksa kovin paljon innostua eri projektien vaiheista, vaan keskityn isosti lopputulokseen.

Sain viime viikolla vähän noottia siitä, että meidän terassiprojektista ei ole kuulunut vähään aikaa mitään.  Syy on sama, eli en jaksa innostua keskeneräisistä projekteista.  Yleisön pyynnöstä tässä nyt kuitenkin kuvia matkan varrelta ja muutama kuva lähes valmiista terassista.  Vielä on puuhaa aika paljon ja projekti on ollut pitkä osittain siksi, että terassi on isokokoinen ja aikapulaakin on vähän ollut.  Ja nuo jalkapallokisat ei tässä nyt kovasti edistä tätä asiaa, mieheni kun tätä hommaa meillä pääasiassa tekee.  Mä olen kyllä aika hyvä antamaan "ohjeita" :)   Aiemman postauksen terassiprojektista löydät täältä 







Seuraavaksi terassiin tulee kaiteet, niitäkin jo vähän suunnittelimme ja mittailimme.  Terassikelit olivat ja menivät, mutta meillä siis terassiprojekti jatkuu vielä.  Ehkä ne kelitkin odottavat juuri tätä meidän projektin valmistumista......

Lämpimin terveisin, Kati

Kerroin eilen, että Villa Valkossa vietetään nyt itsekästä viikkoa, kun lapset ovat viikon leirillä.  Tällä viikolla me aikuiset siis "tehdään mitä halutaan" tai vaikka "blogataan niin paljon kuin halutaan". :)

Eilen hoidin omaa kuntoani lenkkeillen ja tänään sitten enemmänkin miestäni, kun hänen nimipäivänsä kunniaksi grillasimme hyvät pihvit halloumin kera.  Lisukkeeksi tein kesäistä mansikkasalaattia.  




Tämän jälkeen jatkoimme miehen kanssa pikkuisen taas terassihommia. Sen edistyksestä postailen lisää tässä lähipäivinä. Ai niin, ja olinhan tietenkin hankkinut miehelle myös lahjan; uuden kalastuspakin! :)

Lämpimämpiä kelejä odotellen, Kati

Tämä viikko on miehelleni ja minulle itsekäs.  Lapset ovat koko viikon leirillä ja niinpä voimme tehdä iltaisin mitä huvittaa.  Kuullostaa mukavalta?  Vaan totuus on toisenlainen; mies rakentaa ja minä teen kotihommia tai töitä, niin se ainakin yleensä menee.  Tänään kuitenkin ajattelin käyttää tilaisuuden hyväkseni ja hoitaa vähän itseäni.

Kateellisena seurailen monien bloggaajien aktiivisuutta liikunnan saralla.  Kympin juokseminen kun ei monelle ole mikään iso juttu!  Minulle muuten on.  Vuosi sitten olin hyvää vauhtia saamassa itseni kohtuu hyvään fyysiseen kuntoon, mutta sitten jalka ei kestänyt ja jouduin pitämään taukoa. No, tauko venyi noin vuoden mittaiseksi.  Uskon, että jalka alkoi kramppailla vuosi sitten siitä syystä, etten malttanut aloittaa tarpeeksi hitaasti.  

Yritän nyt uudelleen kohottaa kuntoani ja aloitan rauhallisesti.  Tänään kävin juoksemassa pitkästä aikaa pienen lenkin.  Reitti oli aika raskas ylämäkineen ja alamäkineen.  Kuitenkin jaksoin kohtuullisen hyvin rapakuntooni nähden.  Vajaa neljä kilometriä taittui puoleen tuntiin.  En kyllä jaksanut juosta aivan kaikkia kauheita ylämäkiä, mutta hökkäsin reitistä suurimman osan.  Tästä suunta voi olla vain ylöspäin!


Toki meillä on miehen kanssa lapsia ikävä, mutta on toisaalta myös ihanaa, kun on aamulla siivonnut keittiön tasot ja laittanut tyynyt sohvalle ojoon, löytyvät ne töiden jälkeen ihan sellaisina kuin ne olin jättänyt.  Se on ihanaa se ja todella harvinaista ainakin meillä.
 

Reipasta viikkoa sinulle!
Kati

Juhannustaikoja on kymmenittäin.  On tyynyn alle laitettavia kukkia ja vihtoja ja voi lähteä juoksemaan pellolle ilman vaatteita ja kieriä heinissä jne.  Tämä taika on kyllä parhaimmasta päästä:

Kun juoksee alasti saunasta tullessaan juhannusyönä ruisvainion ojia, niin yhdeksännessä ojassa tulee sulhanen vastaan.

Hymyilyttää, kun kuvittelen tuon tapahtuman.  Mitähän se yhdeksännessä ojassa oleva sulhanen tuumaa kun naku neito tulee vastaan ja toisaalta minkälaisen sulhon voi ylipäätään ojasta löytää? Vähän veikkaisin ettei ole priimasulho se, joka juhannuksena ojasta löytyy. :)


Mistä löytäisin itselleni sopivan juhannustaian?  Ei ole löytynyt, kun mieskin on jo toistakymmentä vuotta ollut tuo sama enkä uutta sulhoa ajatellut hankkia.  Missä on meidän nelikymppisten naimisissa olevien naisten taiat? Kyllä meilläkin pitää sellaiset olla, joten kehittelin seuraavanlaisia:

1. Katso juhannussaunan lauteilla vesiämpäriin ja näet tulevaisuuden itsesi; olet hoikka, huippukuntoinen ja äärettömän rikas.
2. Jos juhannusyönä kerää seitsemän kukkaa/yrttiä ja ylittää seitsemän aitaa ja nukkuu kukat tyynyn alla, niin ei tarvitse koko seuraavana vuonna pestä pyykkiä.
3. Kun juhannusyönä asettaa peilit vastakkain ja toiseen peiliin katsoo, näkee toisesta peilistä tulevan itsensä paksuhiuksisena ja kauniina.
4. Pidä juhannusyönä villasukka vasemmassa jalassa niin pääset unelmalomalle Malediiveille.
5. Juhannuskokon savu kääntyy sen suuntaan, joka saa parhaat kesälomailmat.

Mitä mieltä olet? Voisiko näistä taioista tulla onnea meille naimisissa oleville keski-ikäisillekin? Oltais me kyllä ansaittu ainakin joku näistä viidestä.

Taianomaista juhannusta sinulle toivottaapi
Kati

Sisustuksessa kupari on nyt todella in. Se oli viimeksi muotia sisustuksessa noin kaksikymmentä vuotta sitten ja nyt taas kuparisia juttuja näkyy monissa design esineissä ja sisutusblogeissakin on kuparia vilahdellut.  En yhtään ihmettele, sillä kupari tuo mukavasti lämpöä sisustukseen ja syksyn tullen se on oiva pari kynttilän liekille.


 
Ei ole Villa Valkokaan välttynyt kuparisten tavaroiden tunkeutumiselta sisustukseen.  Sain äidiltäni kuparisen kahvipannun, josta pikkuisen tulee mieleen pääsiäisnoidan pannu, mutta tykkään pitää sitä esillä.  Ostin sitten vielä taannoin tuollaisen Brosten kuparisen lautasen, jonka päällä on viime aikoina majaillut vaasi jos toinenkin täytettynä erilaisilla kukilla.




Kirpputorilta löysin eurolla pienen kuparisen kipon, jossa on ripustuskoukku.  Siihen laitoin sitruunamelissat kasvamaan. Vihreä korostaa mukavasti kuparin hohdetta.  Olen himoinnut itselleni myös kuparisia eri korkuisia kynttilänjalkoja, joista voisi tehdä kivan asetelman.  Ehkä syksyn tullessa olen ehtinyt sellaisenkin tänne haalimaan.

Mitä sinä tykkäät kuparista?  Onko kotiisi tupsahtanut kupariesineitä tai onko sinulla suunnitelmia hankkia sellaisia?  Tein vinkkinä teille Pinterestiin kuparinhohtoisen kokoelman kauniita esineitä, joista voisin osan myös omaan kotiin helposti kiikuttaa.

Aivan hohtavan hyvää viikkoa sinulle!
Kati

Eilen illalla kävin koiran kanssa metsässä.  Kääpiövillakoiramme Bea on ollut meillä nyt vajaan vuoden ja koiralenkkien myötä olen tutustunut kotimaisemiin uusin silmin.  Meillä on Bean kanssa tapana koluta kaikki rämeisimmät metsät ja peltojen reunat.  Meri on ollut minulle aina tärkeä elementti, mutta vihdoinkin olen oppinut nauttimaan nykyisen kotiseutuni laakeista peltomaisemista ja ihanista metsistä.  Kyllä Suomi on kaunis maa!


Tässä meidän lähistöllä liikkuu paljon peuroja ja bongailemmekin Bean kanssa niitä harvase viikko.  Eilen yllätyin kun yhtäkkiä noin viiden metrin päässä puiden siimeksestä minua tuijottaa ruskea peura.  Sillä oli aivan ihanat isot silmät ja se katsoi minua niin pelästyneenä ja herkkänä kuin vain peura voi.  Olimme tosiaan yllättäneet sen, sillä näin lähelle emme ole tainneet vielä päästä.  Eihän se toki siihen kauaksi aikaa jäänyt odottelemaan, vaan se luikki nopsasti karkuun.  Onneksi Bea ei huomannut peuraa, sillä se olisi varmasti lähtenyt jahtaamaan sitä peuraparkaa. 

Sain vanhemmilta synttärilahjaksi lisää Marimekon Kaunis kauris mukeja, nyt minulla on niitä 8kpl.  Niissä tuo kauris katsoo kahvittelijaa aivan samoin kuin tuo peura siellä metsän siimeksessä katsoi minua.  Nämä mukit ovat kovasti mieleeni ja käytän niitä silloin, kun meille tulee ystäviä kylään.  Ne ovat sopivan rennot mutta kuitenkin arvokkaat.  Mukien kaveriksi hankin Ikeasta edulliset turkoosit lasilautaset.  Tuota Kaunis kauris -kuosiahan on Marimekosta saatavilla myös mm. kankaina ja pussilakanoina.

Aurinkoista sunnuntaita!
Kati

Turku on rakas kotikaupunkini.  Siellä tulee käytyä nykyään harmittavan harvoin ja silloinkin vierailu keskittyy sukulaisiin tai ystäviin.  Itse kaupunkia tulee harvoin tarkemmin kierreltyä.  Sääli, sillä Turku on ehdottomasti yksi Suomen kauneimmista kaupungeista.  Pääsin eilen työporukan kanssa viettämään Turkuun mukavaa kesäpäivää.  Tutustuimme Forum Marinumin museoihin ja iltapäivällä meillä oli ohjelmassa mukava opastettu kävely Aurajoen rannalla.  Kerrankin pääsin siis nauttimaan kotikaupunkini kauneudesta ajan kanssa!  Turku on ihana pieni suuri kaupunki.  Siellä on kaupungin sykettä ja hyvät palvelut kompaktissa koossa.





Turkulaisen sanonnan mukaan turkulaiseksi ei voi tulla, vaan ainoastaan syntyä.  Olen kuullut, että meitä turkulaisia pidetään sisäänpäinlämpiävinä ja vähän negatiivisina.   Uskaltaisin väittää, ettei näin ole ja väittäisi myös, että jos saat turkulaisesta ystävän, on hän sitä aina ja ikuisesti.  Jos haluat ystävystyä turkulaisen kanssa, älä koskaan hauku hänen rakasta kotikaupunkiaan.  Me olemme syystäkin erittäin ylpeitä siitä.  Turku on todellakin vierailun arvoinen ja kaupungista ja sen ympäristöstä löytyy paljon nähtävää ja koettavaa.

1. Tois pual jokke tarkoittaa kaupungin nykyisen keskustan puolista aluetta, täl pual jokke on kirkon puoleinen osa Turkua. 
2. Aurajoen ylittävällä Förillä voit kulkea maailman lyhyimmän merimatkan.
3. Turku on patsaitten kaupunki, kaunein Turun patsaisita on omasta mielestäni Achim Kühnin suunnittelema suihkulähdeveistos, joka sijaitsee Aurajoessa. Pienimmät patsaat ovat kämmenen kokoisia.
4. Turku-sana tarkoittaa kauppapaikkaa.
5. Turku on Suomen vanhin kaupunki, joka paloi pahoin vuonna 1827

Harmonia-veistos Aurajoessa, kuva lainattu Wikipediasta.

Niin se vain taitaa olla, että tyttö voi lähteä Turusta, mutta Turku ei koskaan lähde tytöstä.

Ihanaa viikonloppua!
Turku-tyttö Kati

Olin itsekin yllättynyt, että musta peitti vanhan ruskean värin noinkin hyvin.  Kaksi maalauskerrosta riitti.  Nyt en jaksaisi millään odotella terassin valmistumista että saan asetella "uuden" pöydän ja tuolit sekä Ikeasta ostamani ison varjon valmiiksi grillijuhlia varten. Lupaan laittaa pöydästä ja tuoleista blogiin kuvia heti kun ne saadaan terassille aseteltua, toivottavasti viimeistään ensi viikolla. Pitäkää tekin nyt peukkuja että henkilökunta (=mies) pysyy motivoituneena tekemään terassin valmiiksi pikavauhtia.

Lämmintä viikon jatkoa!
Kati

Pojat pelasivat viikonlopun jalkapalloturnauksessa ja istuin tyttären kanssa katsomossa kannustusjoukoissa kun mies oli jätetty kotiin rakentamaan meidän megaterassia.  Tuntuu siltä, että se ei valmistu koskaan ja osittan hidas tahti johtuukin terassin suuresta koosta.  Sen verran sitä on jo saatu valmiiksi, että laitoin meidän puisen ulkopöydän terassille.  Vaikka pöytä on aika iso, näytti se suurella terassilla pikkuruiselta.  Hupsista, tämä siis tarkoittaa ehkä sitä, että terassilla on tilaa vielä muutamalle ulkokalustehankinnalle:)



Viheriöllä vietetyn viikonlopun jäljiltä astelen huomenna työpaikalle ravun värisenä.  Samaa väriä on näissä Mutti-tomaattimurskapurkeissa, joihin istutin basilikat.  Ne tuovat kivasti väriä vaaleaan keittiöön ja muutenkin toimittavat poptaiteen virkaa meidän taideköyhässä talossa.  Itse asiassa seinät huutavat tauluja ja muutamia mietintöjä asian korjaamiseksi on meneillään, mutta kirjoittelen niistä sitten joku toinen kerta.

Aurinkoista viikkoa just sulle! :)

Kati

Jalkapalloturnaus jatkuu huomenna, mutta taidan vuorata itseni aurinkorasvalla etteivät työkaverit maanantai-aamuna sekoita rapuun.  Aurinkoista viikonlopun jatkoa!
Kati

Ihanaa! Villa Valko on täynnä kukkia!  Tällaiselle kukkahullulle se on kyllä mannaa.  Sain tänään synttärilahjaksi kaksi kukkapuskaa :) ja sen lisäksi olen innokkaasti poiminut ulkona olevan ilmaisen kukkakaupan kukkia!




Tänä iltana teimme ihanan koiralenkin/kukkienpoimintaretken lasten kanssa lähipellolle ja metsään. Iltalenkki lasten kanssa oli kyllä paras synttärilahja minulle!  Sattui siinä muutama nokkonenkin matkalle, joten paukamat jaloissa tulimme retkeltämme takaisin.  Poika nautti iloisena metsän vehreydestä ja totesi että ompas ihanaa kun luonto on täynnä hänen lempiväriään!  Niinhan se on, luonto on nyt vihreimmillään, ihanaa!  Sekin on ihanaa, että huomenna on viikon viimeinen työpäivä ja viikonloppuna on aikaa nauttia kesästä ja kaikesta vihreästä, myös jalkapallokentän laidalla. :)




Aurinkoista loppuviikkoa!
Kati

Rajamäen Lyhyttavaraliike on ihastuttava sekoitus vanhoja tavaroita, vanhasta tuunattuja juttuja ja käsityöläisten tekemiä ihanuuksia.  Liikkeessä on upea vintagetunnelma ja se on oikea penkojan aarreaitta!  Kiersin tuon pikkuisen liikkeen ympäri varmasti ainakin kymmenen kertaa ja joka kierroksella löysin jotain uutta.  Liikkeessä vierailu oli riemastuttava kokemus ja aion mennä uudestaan tekemään ihania löytöjä ja viettämään aikaa tavaroita penkoen!  Liikkeen nettisivut löytyvät täältä.



Ostin liikkeestä itselleni söpön muistikirja, jonka kanteen oli liimattu palttulootan ohje.  Siitä vaan sitten kokkailemaan, mistähän munuaisrasvaa saisi ostettua? :)








Aurinkoista viikon jatkoa!
Kati

Ensin ajattelin että ovatpa nupit lastenhuonemaiset, mutta toisaalta eihän sisustuksen tarvitsekaan olla aina niin haudanvakavaa, vaan voihan olohuoneessakin olla hassunhauskat vetimet?  Vai voiko?  Onko tämä minituunaus sinun mielestäsi onnistunut? Vai pitäisikö palata vanhoihin metallisiin nuppeihin?

Aurinkoista viikkoa!
Kati